me, myself and aleksi

Kuvaoksennus joista neljä ensimmäistä on cee jasmin ja loput minun ja randomisti napsittu

jotta saatte edes jonkunnäköisen kuvan millasesta alueesta on kyse

osa on vanhoja mutta yhtä kaikki samasta paikasta.

Jalassa jassun maiharit (jotka on rakkaus) ja huomanette pääni uuden värityksen

seurauksena ensimmäisestä parturikäynnistä melkein vuoteen, niistä piti tulla kuparinväriset mutta

ei tullutkaan, en mitenkään hirveesti tykkää mutta ei voi minkään tulin siihen tulokseen

että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin hiukset.

Lauantai-ilta menikin joo siis letkeesti jassun seurassa,

yllätyskuvaukset radan varrella ja kiivettiin ehkä mun lempipaikkaan koko kouvolassa.

Juteltiin siitä, mitä me ollaan nyt ja kymmenen vuoden päästä,

'life is too short gotta live it long' sanoo yks biisikin

kahden vuoden päästä allegrolla pietariin enkä tahdo tietää

monesko auton polkimista on kytkin.

Eikö tän ajan vois vaan pysäyttää, tahdon olla nyt ja tässä

kesä ja longboard ja auringon vaalentamat hiukset

uusi pyörä ja rikkinäiset tennarit.

.

she used to sleep on the prairie with the stars above

Eilen mulla oli kuumetta, tänään ei mutta jäin silti (taas) kotiin.

Nojaa, jääpähän ainaki aikaa päivittää blogia, mulla on meinaan

tositosi paljon postauksia työn alla ja tänään

tahdon julkaista viime maanantain kuvaussessioiden tulokset.

Valtava kiitos vielä jassulle ja joonalle,
olitte ihan mahtavia.

Monday is a wonderful day for birds which are free

Tänään oli ihan järjettömän upee iltapäivä.

Kutsuin mun kaverin jassun meille kuvattavaks niitä mun lopputyö/näyttelykuvia varten,

joona toimi assarina sekä hetken jopa mallina pitkän suostuttelun jälkeen (jee!).

Kuvaukset kesti useemman tunnin ja oon äärettömän ilonen siitä,

että jassu ja joona jakso työskennellä niin kauan,

varsinki kun raahasin jassun vielä puolpukeissa uloskin.

Kameran toisella puolella oleminen oli mahtavaa, tykkään kuvata ihmisiä

mutten saa useinkaan ketään malliks ja tää oli mukavaa vaihtelua
kameran edessä poseeraamiselle.

Lopputulokseen oon enemmän ku tyytyväinen, ken arvaa kuka ei tänä yönä taida poistua

koneen äärestä kuvia muokkaamasta...

Tässä teille pieni sneak peak ja upeet mallini hehe:

we found dove in a soapless place

On hämmentävää

miten pieniä me ollaankaan

tässä maailmassa.

Jos mä nyt katoaisin,

kuinka moni edes huomaisi

ja mikä lohduttomampaa

kuinka moni edes

välittäisi.

(tiedän, kovin angstisen oloinen teksti mutta mun fiilikset on oikeasti ihan hyvät,

tuli vaan eilen pohdittua kaikenlaista kun kiipesin korkealle ja katselin kuinka

kouvola on itse asiassa aika suuri ja kaunis

ja tunsin itseni kovin pieneksi tässä upeassa maailmassa.

Kuva on vähän tyhmä ja nopeasti napattu, mutta kaikki mun aika ja energia menee valokuvauksen lopputyöhön jonka pitäisi olla jo valmis mutta mulla kaikki on vielä ihan vaiheessa.)